PUHEENJOHTAJAT

Vilja Erkki, sotilasmestari (2022-)
Salonen Jari, ylikersantti (2020-2021)
Eskeli Hannu, ylivääpeli (2018-2019)
Terho Tuomas, vääpeli (2013-2017)
Orkomies Juha, majuri (2011-2012)
Väisänen Kalevi, vääpeli (2008-2010)
Eskeli Hannu, vääpeli
Löfgrén Pentti, ylikersantti
Jormanainen Mauri, sotilasmestari
Rasi Kaarlo, ylivääpeli
Ilvonen Tauno, ylikersantti
Smått Kyösti Paavo, ylikersantti
Kivistö Unto, ylikersantti
Kovanen Tauno, ylivääpeli
Kurkela Jaakko, kersantti
Teräväinen Tauno, vääpeli

SIHTEERIT
Virta Tuomo (2017- )
Simola Juha (2015-2016)
Pulkkinen Marko (2013-2014)
Terho Tuomas (2012)
Koivisto Heikki (2008-2011)
Kurkela Arto (-2007)
Koivisto Heikki
Mommo Sauli
Renwall Ronny
Mäkinen Kari
Hiukkamäki Antero
Jalli Kalervo
Vinnari Rauni
Virtasalmi J
Kivistö Unto
Palonen Eino

Syntyajatus

Lahti oli vuonna 1955 nuori varuskuntakaupunki, jossa oli ollut sotaväkeä autonomian ajalta lähtien. Maamme saavutettua itsenäisyyden Lahden Hennalaan muodostui eräs Suomen Puolustusvoimien keskeisimmistä sisämaan varuskunnista.

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungissa asui paljon Puolustusvoimien palveluksesta eronneita ja rintamapalveluksen jälkeen kotiutettuja reserviin siirrettyjä aliupseereita. Myös muilla paikkakunnilla asuviin aliupseereihin pidettiin yhteyttä, aseveljiä kun oltiin. Samoin pidettiin yhteyttä Hennalan varuskunnassa työskenteleviin kanta-aliupseereihin.

Tätä taustaa vasten katsottuna ei ollut odottamatonta, että toukokuussa 1953 vääpeli evp. Tauno Teräväinen sai vastaanottaa seuraavansisältöisen kirjeen.

LAHDEN ALIPÄÄLLYSTÖKERHO R.Y. Lahti Hennala 29.3.1953

JOHTOKUNTA 2/OA/OA.

KD N:O 12/E

Asia: ehdotus res.au.kerhon perustamiseksi.

Viite: aloite

Vääpeli evp. T. Teräväinen Lahti

Käännymme puoleenne asiassa joka hyvin monasti on näinä vuosina tullut puheenaiheeksi tavatessamme entisiä aliupseeritovereitamme sekä muitakin aliupseerikoulutuksen saaneita aliupseereita – Res.aliups.kerhon perustaminen Lahteen.

Tuntien Teidät entisenä aliupseerina tarmokkaaksi ja paljon toimenne ohella liikkeellä olevana miehenä esitämme toivomuksen, että Te ryhtyisitte aloitteentekijäksi ilmoittamalla sanomalehdessä perustavasta kokouksesta jonka paikaksi luovuttaisimme meidän aliupseerikerhon, jossa mainitussa kokouksessa myös tahtoisimme olla mukana kuuntelemassa, sekä tuomassa omia meidän ehdotuksiamme – kuten aliupseerikerhon luovuttaminen res.au-kerhon käyttöön ym. mahdollisia esille tulevia asioita joissa mahdollista apuamme tarvittaisiin.

Toivoen meitä kiinnostavan, meille yhteiseksi tulevan aloitteen saavan kauttanne suuren kannatuksen, pyydämme tuoda parhaimmat terveisemme kaikille asiaa kiinnostaville henkilöille.

Aliupseeriterveisin

Lahden Alipäällystökerhon puheenjohtaja Vääpeli M. Leppä

Sihteeri Vääpeli O. Arasola

Yhdistyksen perustaminen

Hankkeen puuhahenkilöiden maanpuolustuksellisen aatteellisuuden ymmärtää hyvin, kun muistellaan hieman senaikaista yleistä tilannetta. Vaikka toisen maailmansodan päättymisestä oli kulunut jo likipitäen kymmenen vuotta, ei jännitys ollut sen myötä hävinnyt maailmasta. Suuressa maailmassa elettiin kylmän sodan kautta, ja niin itä kun länsikin heristelivät nyrkkejä taskuissaan. Enemmän tai vähemmän peiteltyjä uhkauksia esitettiin molemmin puolin.

Suomesta oli valvontakomissio lähtenyt jo monia vuosia aikaisemmin, mutta vieraan valtakunnan sotavoimia oli kuitenkin vuokralaisina Porkkalassa, joka pääkaupungin läheisyyden ja Suomenlahden rannan sijaintinsa vuoksi muodosti uhkakuvan maallemme.

Yhdistyksen perustamista suunnitelleiden kannustimena ei kuitenkaan ollut mikään yltiöpäinen sotakiihkoisuus, vaan kerran opittujen sotatietojen ja -taitojen ylläpitäminen ja kehittäminen samanhenkisten henkilöiden kanssa yhteistyössä. Samoin ajatuksena oli heti alusta saakka rikastuttaa toimintaa erilaisten harrastus- ja kilpailutapahtumien muodossa. Unohtaa ei myöskään sovi aktiivista virkistystoimintaa ja sen myötä kanssakäymistä ihmisten kesken. Nämä olivat myös perusajatuksia yhdistyksen perustamista suunniteltaessa. Tarkoituksena oli myös uusien reservin aliupseerien, joita valmistui kolmen ikäluokan vuosivauhtia varusmiespalveluksen suoritettuaan, saaminen yhdistystoimintaan mukaan. Heihin voisi iskostaa saman isänmaallisen maanpuolustushengen, joka itsellä oli sisäistettynä ja jonka pitäisi kuulua jokaiselle itsenäisen valtion kansalaiselle.

Oman yhdistyksen perustamista puuhaavien reservin aliupseerien toimesta olikin vuoden 1955 alkupäivinä Lahdessa ilmestyvissä päivälehdissä luettavissa ilmoitus, jossa kutsuttiin Lahden ja lähiympäristön reservialiupseereita koolle keskustelemaan mahdollisesta reservialiupseeriyhdistyksen perustamisesta Lahteen.

Yhdistysasiassa edettiin niin ripeästi, että jo tammikuun 16. päivänä 1955 pidettiin yhdistyksen perustava kokous. Kokous pidettiin Lahdessa Maakuntientalolla, ja läsnä oli 48 henkeä. Kokouksessa hyväksyttiin perustetun yhdistyksen nimeksi Lahden Reservialiupseerit.

Toiminnan aloittaminen

Yhdistyksen syntysanat oli lausuttu ja perustamispäätös tehty, joten seuraavana tuli ajankohtaiseksi aktiivisen yhdistystoiminnan organisoiminen. Ensimmäisenä tehtävänä oli tietysti yhdistysrekisteriin anominen ja siihen liittyvä lupa-anomus sisäasiainministeriölle ampumatoiminnan harrastamista varten. Hyvin tärkeää oli myös jäsenhankinta, koska uudelle yhdistykselle tärkeä ensimmäinen varainhankintakeino oli jäsenmaksujen kerääminen.

Lahden Reservialiupseerien johtokunnan kokous pidettiin jo 21.1.1955 Lahden Alipäällystökerholla. Kokouksessa käsiteltiin edellä mainittuja asioita, ja lisäksi hyväksyttiin yhdistyksen jäseniksi seuraavat, pöytäkirjan mukaisessa järjestyksessä olevat aliupseerit, joista voi käyttää nimitystä perustajajäsenet.

Tässä samaisessa kokouksessa päätettiin myös esittää yleiselle kokoukselle perustettavaksi yhdistyksen toimintaa monipuolistamaan erilaisia harrastustoimikuntia kuten urheilu-, huolto-, huvi- ja ohjelmatoimikunnat, sekä hyvin tärkeänä osana naistoimikunta. Jäsenistön perheiden keskuudessa oli naisia, jotka olivat valmiita uhraamaan vapaa-aikaansa aatteellisen ja aktiivisen maanpuolustusharrastuksen piirissä. Maanpuolustuksen, jonka eri tehtävissä monet, monet naiset olivat menneinä vuosina osoittaneet pystyvänsä toimimaan tasa-arvoisina eri tehtävissään miestemme rinnalla niin koti- kun sotarintamillakin.

Lahden Reservin Aliupseerit ry:n naisosaston nimi on vuosien varrella vaihdellut kehityksen myötä. Nykyisen muotonsa se sai vuonna 1992 jolloin Reservin Aliupseerien Naisten Liitto ry (RauNL ry) rekisteröityi ja naisosasto liittyi siihen.

Alkuaikojen toiminta

Siemen oli kylvetty, ja puheenjohtaja Tauno Teräväisen aktiivisella, innostavalla johtamisella se alkoi pian kasvaa ja tuottaa satoa.

Jäsenmaksun suuruus oli määritelty kohtuulliseksi – parin savukeaskin hinta – jäsenhankinnan edesauttamiseksi. Tästä huolimatta löytyi esimerkiksi vuoden 1957 toimintakertomuksesta huomautus: ”Jäsenmaksuvelvoitteensa on hoitanut ainoastaan 55 % jäsenistöstä.” Alkuvuosien varainhankinnassa merkittävä osuus olikin talkoovoimin järjestetyillä erilaisilla huvitilaisuuksilla, kuten tanssiaisilla ja naamiaisilla. Lisäksi pidettiin arpajaisia sekä myyjäisiä. Lahdessa järjestetyissä erilaisissa urheilu- ja muissa tapahtumissa oli makkarakioskin pitoa yms. Ei sovi kuitenkaan unohtaa myös niitä lukuisia rahallisia avustuksia ja lahjoituksia, joilla niin lahtelaiset liikelaitokset kun yksityiset henkilötkin tukivat yhdistyksen alkutaivalta.

Samaan aikaan varain- ja jäsenhankinnan kanssa pääsivät hyvään vauhtiin sekä hengellinen että aatteellinen toiminta. Aatteellisen yhteistyön yhtenä kulmakivenä voidaan pitää 17.4.1955 Helsingissä pidettyä kokousta, jossa perustettiin Reservin Aliupseerien Liitto. Yhdistyksellä oli kyseisessä kokouksessa edustaja. Samalla puheenjohtaja Teräväinen valittiin vasta perustetun liiton johtokuntaan.

Yhdistys piti omia kerhoiltojaan alusta saakka melko säännöllisesti. Pitopaikkana toimi usein jokin ravintola tai Maakuntatalon kerhohuone, jossa järjestettiin myös illanviettoja ja tanssiaisia. Käytettävissä olivat myös Lahden Aliupseerikerhon tilat Hennalassa. Nämä tilat olivat ainakin alkuvuosina annettu korvauksetta yhdistyksen kokoontumistiloiksi soveltuvin ajankohdin.

Maaliskuun alussa 1956 maamme ajauduttua sisäiseen kriisitilanteeseen yleislakkoineen yhdistyksen johtokunta teki päätöksen, että aatteellista toimintaa ei muutamaan kuukauteen harjoiteta ainakaan julkisesti. Aatteellisen työn sujuvuudesta on vastannut kulloinkin valittu johtokunta.

Hengellistä toimintaa on harrastettu yhdistyksessä alkuajoista lähtien. Yhteistyössä reserviupseerien kanssa pidettiin hengellisiä kertausharjoituksia. Aeurakunnan kanssa oli ns. miesten piiri, ja itsestäänselvyytenä osallistuminen juhlajumalanpalveluksiin kaikkina muisto- ja juhlapäivinä. Valtakunnalliset hengelliset päivät keräsivät aina reserviläisiä ympäri maata kulloisellekin pitopaikalle. Yhdistyksen piiristä pitkäaikaisina hengellisen toiminnan vetäjinä ovat toimineet ainakin Keijo Kyle, Arvi Uusitalo, J. Nousiainen, Eino Savutie ja Kalervo Jalli.

Nuorisotoimintaan on panostettu alusta saakka voimakkaasti, uutta vertahan tarvitaan aina. Jo varhain otettiin käytännöksi plaketin tai kunniakirjan luovutus Hennalassa aliupseerikoulun päättäjäisissä kurssin priimukselle. Koulun oppilaille on käyty kertomassa reserviläisten yhdistyksistä, niiden toimintamuodoista ja liittymismahdollisuuksista. Aikoinaan eroava puheenjohtaja Tauno Teräväinen jo esitti nuorten saamista aktiivisesti mukaan toimintaan.

Liikunta ja urheilu

Sotilastaitojen ja -tietojen sekä maanpuolustustahdon kohottaminen ja ylläpitäminen ovat sääntöjen mukaan yhdistyksen toiminnan tarkoitus. Oleellisena osana tähän kuuluu hyvä ruumiillisen kunnon hankkiminen ja ylläpitäminen. Puhuttaessa yhdistyksen piirissä liikunta- ja urheilutoiminnasta ei voida sivuuttaa nimiä Eero Tuomela, Tauno Kovanen, Lauri Seppänen, Eino Savutie, Ylermi Aaltonen, Viljo Vuontelo ja Veikko Orpana.

Ampumaharrastus

Reserviläistoiminnassa ammunnan harrastamisella on ollut ja on jatkuvasti hyvin keskeinen osuus, niin myös Lahden Reservinaliupseerit ry:llä. Alkuaikoina ampumatoiminnasta vastasi urheilutoimikunta, sittemmin ampumatoiminta on siirretty ampuma-aliupseerien vastuulle.

Yhteistoiminta Hennalan varuskunnan kanssa on mahdollistanut harjoittelun osin puolustusvoimien ampumaradoilla.

Perinteisten lajien lisäksi ovat tulleet mukaan mm. sovellettu maastoammunta, jossa Lahden Reservin Aliupseerit järjestivät ensimmäiset kilpailut vuonna 1994 Hälvälän ampumaradalla. Tässä kilpailussa, jossa osanottajia oli eri yhdistyksistä, käytettiin hyväksi nykyaikaista tekniikkaa. Kilpailun saama vastaanotto oli myönteinen. Nykyisin kyseinen ampumamuoto on vakiinnuttanut asemansa ampumatoiminnassa.

Unohtumattomia nimiä ampumatoiminnassa vuosien varrelta ovat Toivo Tuomenoja, Kaarlo Rasi, Veikko Orpana, Arvo Temonen, Kalervo Jalli, Lauri Seppänen, Eino Savutie, Juhani Honkaniemi, Reijo Veneskari ja Kari Stenwall. Monia jää myös mainitsematta, koska yhdistyksellä on tulosluetteloita satoja, ellei tuhansia liuskoja.

Moottoritoimikunta

Moottoritoimikunta ansaitsee ihan oman kiittävän maininnan yhdistyksemme historiassa. Toiminnan painopisteenä Maakuntatalon aikoina olivat lukuisat ensiapukurssit, jotka vetivät osanottajia salin täydeltä. Mukana olivat mm. Lahden taksikuskit. Myös ST-ajojen järjestäminen kuului toimikunnan ohjelmaan.

Vuoden 1981 SM-ammuntojen kuljetukset olivat toimikunnan tehtävänä. Nykyisin maastoajokoulutus on erittäin vilkasta. Moottoritoimikunnassa vaikuttaneita muistettavia henkilöitä ovat mm. Vilho Jääskeläinen, Arvo Temonen ja Jukka Pesälä.

Virkistystoiminta

Kaiken muun toiminnan vastapainona on yhdistyksessä aina harjoitettu virkistystoimintaa, mukavaltahan tuntuu silloin tällöin rentoutua yhdistyksen oman väen kesken ja myös vieraiden seurassa.

Koko toiminta-ajan jatkuneet kerhoillat ovat olleet perusteemana vapaa-ajanvietolle, vaikkakin niiden aiheet ovat olleet usein vakavia. Suvitupa tuli mukaan vapaa-ajan toimintaan ja virkistystoimintaan vuonna 1986.

Retket ja tutustumiskäynnit ovat olleet eräs keino laajentaa näkemyksiä ja tavata uusia ihmisiä. Etenkin Kaarlo Rasin puheenjohtajuuskaudella retket ja vierailut olivat erittäin runsaslukuisia.

Valtakunnalliset Joulutulet on osa virkistystoimintaa. Vaikka kyseinen tapahtuma onkin sisällöltään hieman vakavahenkisempi, se virkistää mieltä luonnon keskellä virittäydyttäessä joulun odotukseen.